Viisi vuotta Kaiuttelua

 
 

Kirjoittanut: Pekka Ruuska

Viime vuoden ainoassa blogissani lupaamani paluu säännöllisiin kirjoituksiin epäonnistui täysin, pakko myöntää. Mutta lupasin viime vuoden lopulla myös korskeasti, että vuodesta 2012 tulee - oliko se peräti - fantastinen. Mitenkäs sen kanssa kävi?

No, fantastisuuden määritelmä olkoon jokaisella omansa, mutta seuraavassa huomioita Kaiku-toiminnasta vuonna 2012, jolloin yhtiön perustamisesta on kulunut viisi vuotta.

Alkuvuosi keskityttiin levyjen A&R-toimintaan. Etsittiin mestariteoksia, istuttiin kirjoittajien kanssa ja ihmeteltiin, kuinka vaikeaa onkaan saada kiinni hyvästä laulusta, jossa kaikki loksahtaa paikoilleen. 

Johanna Kurkelan levy oli määrä tuottaa peräti Englannissa. Hänelle myös valmisteltiin lokakuulle kiertuetta suuriin konserttisaleihin, oman ohjelmatoimistomme merkittävällä taloudellisella riskillä. 

Moninaisten vaiheiden jälkeen Johannan levy päätettiin kuitenkin tehdä Suomessa. Ongelma oli vain, että asian selvittyä kesän kynnyksellä kaikkien tuottajien kalenterit olivat jo täynnä. Silloin tarjoutui näytön paikka Simo Reunamäelle, nuorimmalle kolmesta omasta tuottajastamme. 

Simo hoiti syliin pudonneen urakan upeasti, ja Kurkelan Sudenmorsian ilmestyi ajallaan lokakuun alussa ja myi marraskuussa jo kultaa.

Alkuvuodesta järjestämällämme biisileirillä syntyi laulu, joka sai minut kuunteluhetkessä kyyneliin. Laulu oli toisen tuottajamme Eppu Kososen säveltämä ja leirille osallistuneen Saara Törmän sanoittama Vie mut kotiin

Kiikutin laulusta demon Universalille A&R-pomo Riku Mattilan kuultavaksi. Ja niin vain kävi, että kun The Voice of Finland -kilpailun finalistille Jesse Kaikurannalle piti löytää balladi, Riku pyysi lupaa käyttää Vie mut kotiin kyseiseen tarkoitukseen. Laulusta kehkeytyi yksi vuoden suurimmista - ja Jessestä tuplaplatinaa myynyt tähti. Sama laulu vei Eppu Kososen myös Jessen Vie mut kotiin -albumin tuottajaksi Matti Mikkolan rinnalle. 

Eppu sai istua tiukasti tuottajapöytänsä takana koko vuoden. Kesälomakin jäi siinä hötäkässä pitämättä. Miehen alkuvuosi kului Samuli Putron Tavalliset hautajaiset -albumia työstäessä. Tavoitteena oli luoda Putron akustisten soololevyjen jälkeen sähkökitaran sävyttämä, rouheammin soiva musiikillinen maisema. Viitisen kuukautta siinä meni, mutta vaivannäkö kannatti. Levystä tuli upea. 

Tavalliset hautajaiset -albumin ensimmäinen single Olet puolisoni nyt oli niin ikään yksi vuoden 2012 suurista lauluista yli kaksine tuhansine radiosoittoineen. Ja radio rakastui Samuli Putroon muutenkin: myös levyn kakkossinglenä soinut nimikappale, tarina pohjoissuomalaisesta yksinhuoltajanaisesta aikamiespoikineen, on täyttänyt taajuudet loppuvuonna. Tavalliset hautajaiset -albumi saavuttaa kultalevyrajan minä päivänä hyvänsä. 

Jo yli kahden vuoden ajan oli valmisteltu myös Edu Kettusen albumia. Syksyllä 2012 levy päätettiin lopulta saattaa yleisön saataville. Kesäksi julkaistiin single Sateentekijä. Se sai kohtuullisesti radiosoittoa, mutta vasta viime tingassa levylle valmistunut kakkossingle Maailma ilman sua toi Edun radioon vahvimmin sitten Lentäjän pojan. Myös lokakuun puolivälin albumijulkaisu Pomminpurkajan maanantai saavutti tekijänsä korkeimman listadebyytin (#14) sitten vuoden 1989.

Palataanpa vielä alkuvuoteen, helmikuulle ja Vene 2012 -messuille Helsingin messukeskukseen. Sinne saimme lämpimäiskappaleet yhtiömme ensimmäisestä kirjajulkaisusta!

Uuden Kaiku Books -kirjakustantamomme esikoinen Edu Kettusen kirjoittama ja kuvittama Pienen kipparin käsikirja, lasten ja nuorten veneilyopas, näki päivänvalon. Kirjaa myytiin messuilla satamäärin ja se sai hienoja arvioita ja näkyvyyttä veneilylehdissä, ja televiossakin, aina Huomenta Suomea ja artonyybergiä myöten.

Olen aivan poltteissani kirjojen kustantamisesta. Oivalsin yhtäkkiä, että yhtiötämme ei kahlitse mikään taivaankantta pienempi. Voimme tehdä mitä haluamme. Tajusin, että kirjojen aiheita ja tekijöitä on ympärillä vaikka kuinka. "Just picking the low hanging fruits", kuten kirjallisuusvaikuttaja Mikko Aarne minulle aiheesta lausui.

Keväällä kävin lounaalla Tom Friskin kanssa. Hän oli vastikään päättänyt pitkän työsuhteensa maamme musiikkikustantamoista suurimman, Warner/Chappellin Suomen toimiston pomona. Rehellisesti, se mitä tapahtui, ei ollut suunnitelmani, mutta käytännössä tulimme sopineeksi lounaalla Friskin siirtymisestä meille, oman musiikkikustantamomme Kaiku Songsin vetäjäksi. 

Tom aloitti elokuussa ja pian tajusimmekin firmassa musiikkikustantamisesta huomattavasti aiempaa enemmän. Nyt suunnitelmamme ovat laajentuneet ja niiden toteuttamiseen tarvitsemmekin Tomin kokemusta ja kontakteja.

Kuin kirsikkana Songs-kakkuun saimme syksyn Industry Awards -tapahtumassa lokakuussa Vuoden musiikkikustantaja -palkinnon, jonka tekee erityisen arvokkaaksi se, että se myönnetään kollegoiden antamien äänten perusteella.

Songsin kirjoittajisto täydentyi Friskin tulon myötä järeällä nimellä, kun Petri Somer liittyi housewriter-tekijöihimme. Pete aloitti heti vauhdilla: -yhtyeen kaksi ensimmäistä sinkkua Pelko ja rakkaus sekä Syyt syntyjen olivat hänen säveltämiään.

Vielä Songsin tapahtumista on mainittava ensimmäinen Yhdysvaltain julkaisu, jossa kirjoittajamme ja tuottajamme Ilkka Wirtanen yhdessä Dj Mobsterin ja brittiläisen Jenna Donnellyn kanssa saivat läpi laulun Why Can´t This Be Love amerikkalaiselle dance-artisti Kim Sozzille. Edellinen Kim Sozzi -sinkku oli Billboardin dance-listan ykkösenä.

Kirjarintamalla saatiin jatkoa lokakuussa. Jaakko Heinimäen kirjoittama Ohikiitävää - Juha Tapion tie julkaistiin. Juha teki asian ympärillä kiertueenkin yksin kitaransa kanssa. Kirjassa Heinimäki piirtää herkän ja kaunistelemattoman kuvan tapahtumista Juhan laulujen takana ja artistin itsensä kirjoittamat keikkapäiväkirjat kurkistavat keikkabussiin ja bäkkäreille, missä soittajat valmistautuvat ilta illan jälkeen antamaan kaikkensa.

Juha Tapio ei levännyt vuonna 2012. Nimittäin kun kirja oli saatu keväällä kirjoitettua, hän lauloi kesän heleydessä studiossa joululauluja. Joululevyn oli määrä ilmestyä marraskuun puolivälissä, sekin Eppu Kososen tuottamana.

Näin tapahtuikin, ja levymyynti saavutti nopeasti platinalukemat. Juha ei halunnut tehdä joululauluklassikoiden sekaan yhtään uutta laulua. Ja niin kuin artisti itse sanoo, "surullisten joululaulujen" levy on tehty hartaalla mielellä ja perinteitä kunnioittaen, ajattomasti. Sen myynti ei varmaankaan jää tähän jouluun.

Vaikka Songs-kirjoittajamme Erin ei tänä vuonna vielä julkaissutkaan uutta levyä, jatkui hänen voittokulkunsa silti vahvana. Edellisvuonna Warnerin julkaisema Hunningolla-albumi myi syksyllä jo tuplaplatinaa, ja kaikki viisi julkaistua singleä soivat laajalti radiossa vielä tänäkin vuonna.

Loppuvuoden Vain elämää -huuma lennätti Erinin tulkintoja muiden kappaleista radiossa. Samaan aikaan lauluntekijä itse hurmasi pöytäni takana uusilla lauluillaan, joita te kaikki muut pääsette kuulemaan keväällä 2013.

Myös Riku Torkkelin albumi Onnen osia julkaistiin marraskuussa. Riku on ihastuttanut yleisöä jo keikoillaan ja pitkään valmisteltu debyyttilevykin on vahva näyttö uudelta nimeltä, jolla on artistinen tulevaisuutensa vielä kirjoittamattomana edessään.

Niin, ja joukkoomme liittyi uusi keikkamyyjä Jani Wilund, joka nopeasti keräsi merkittäviä tekijöitä talliinsa. Heistä mainittakoon alkuvuodesta uuden albuminsa julkaiseva Vesterinen yhtyeineen sekä kasarirokin suurlupaus Santa Cruz.

Kaiku ei ole enää startup, muttei vielä ihan täysi-ikäinenkään. Tämä on hidas ala. Kaikki kasvaa jos töitä tekee, mutta hissukseen. Olemme yrittäneet olla ahkeria ja tulevaisuudenuskoisia - mutta myös varovaisia. Suuria virheitä ei ole varaa näillä marginaaleilla tehdä. 

Mutta seuraavana viisivuotiskautena painamme kaasukahvaa eteenpäin. Kone on nyt kunnossa. Meillä on loistavaa väkeä töissä. Pöytä on katettu menestykselle. Emme ujostele ottaa sitä vastaan, jos se syntyy siitä kovasta työstä, mitä me Pohjoisrannassa joka päivä teemme.

Kaiussa valot palavat myöhään.